Jo ihan alunperinkin tarkoitus oli kerätä testiaineistosta dataa sellaisessa muodossa, että sitä voidaan hyödyntää tutkimuksessa. Eli kaikki aineisto on numeerista ja sinällään suoraan käyttökelpoista tilastollisiin analyyseihin. Testien arviointijärjestelmää kehittäessä pyrin välttämään pahimpia nykyisten testien ja kokeiden arviointimokia (liikaa subjektiivista mielipidettä tai liian ylimalkaisia sanallisia arvioita). Koirakognitio tutkimuksen (ja ylipäätään koiratutkimuksen) ongelmana on edelleenkin liian pieni aineistokoko – todella isoja johtopäätöksiä tehdään 10-30 koiran otoskoolla. Meillä aineistoa on paljon, ja onneksemme lähes kaikki asiakkaat suostuvat koiran testituloksen tutkimuskäyttöön. Dataa oli paljon, mutta oma aikani meni testien pyörittämiseen eikä tutkimukseen jäänyt juurikaan aikaa. Ensimmäisen tutkimuksen smartDOGin tiimoilta ehdin julkaista yhdessä poliisikoiralaitoksen Antti Tikkasen sekä Vainion Outin (HY) kanssa – siinä (joskin pienessä aineistossa) havaitsimme, että impulsiivisuus (mitattu aikaisemmin sylinteritestissä) räjähdekoirilla heikentää räjähteiden löytämistä vuosittaisessa tasokokeessa (Tiira et al. 2020). Hyviä opinnäytetöitä valmistui muutama, mikä auttoi asiaa, mutta varsinaista vertaisarvioitua julkaisua ei niistä ehtinyt tehdä.
Kaikkien onneksi Saara Junttila innostui tekemään tästä aiheesta väitöskirjaa ja sai vielä kaiken kukkuraksi neljävuotisen rahoituksen tutkimukselle, jossa tutkittiin smartDOG testiaineiston ja arjen välistä yhteyttä, sekä rotujen ja sukupuolten välisiä eroja. Saara väitteli erinomaisilla arvosanoilla eläinlääketieteen tohtoriksi tammikuussa 2026, mikä oli upea juttu! smartDOG aineistosta on julkaistu jo yhteensä kuusi tieteellistä artikkelia, ja ne ovat saaneet laajaa kansainvälistä huomiota osakseen. Näistä tutkimustuloksista ja mediasta alla hieman tarkemmin.
Aika nopeasti jokainen lisenssitestaaja havaitsee, että roduissa on eroa siinä, miten rodut käyttäytyvät testeissä. Isoimpia eroja on nimenomaan siinä, miten itsenäisiä tai ihmiseen tukeutuvia rodut ovat, tai miten impulsiivisia ne ovat. Rotuerot havaitsimme myös tutkimuksessa, jossa oli mukana siihen mennessä eniten testatut rodut (Junttila et al. 2022). Rotueroartikkeli suorastaan räjäytti kansainvälisen kiinnostuksen, ja toimittajat halusivat nimenomaan tulkita tutkimukset sillä tavalla, että mikä on älykkäin ja mikä tyhmin rotu. Tietenkin. Tälläistä tulosta emme toki saaneet, eikä artikkelista missään kohtaa puhuttu älykkäimmistä roduista, sillä lähes jokaisessa osioissa oli eri rotu ”ykköspallilla”. No tästä The Telegraphin toimittaja viis veisasi, ja hän laskeskeli jokaiselle rodulle mielivaltaisesti ”älykkyyspisteitä”, ottaen mukaan mm. mahdottoman tehtävän, jota ei voi arvioida hyvä/huono asteikolla – vähän kuin arvioisi, että päärynä on omenaa parempi. Näin uutisointiin saatiin klikkiotsikoksi ”älykkyysjärjestys” eri roduille. Minkäänlaisia älykkyyspisteitä tutkimuksessa tai smartDOG-testeissä ei kuitenkaan lasketa. Tiedoksi kaikille populäärimedian tiedeuutisia lukeville; suurin osa toimittajista ei koskaan lue alkuperäistä tutkimusta vaan siteeraa toisen median juttua (koska klikit ja kilpailukiire) ja näin väärä informaatio levisi kulovalkean tavoin. Tässä kohtaa on pakko nostaa hattua kahdelle medialle, jotka soittivat ja kysyivät, että miten tämä uutisointi ei oikein vastaa heidän lukemaansa artikkelia (=ainoat, jotka lukivat artikkelin). Ja nämä mediat olivat The Times ja Maaseudun tulevaisuus! No, onneksi Suomessa Helsingin Sanomat korjasi asian ja taisi tehdä näin myös MTV3 uutiset. Mutta väärä info jäi maailmalle elämään.
Tiedoksi kaikille populäärimedian tiedeuutisia lukeville; suurin osa toimittajista ei koskaan lue alkuperäistä tutkimusta vaan siteeraa toisen median juttua (koska klikit ja kilpailukiire) ja näin väärä informaatio levisi kulovalkean tavoin.
Tässä kohtaa on pakko nostaa hattua kahdelle medialle, jotka soittivat ja kysyivät, että miten tämä uutisointi ei oikein vastaa heidän lukemaansa artikkelia (=ainoat, jotka lukivat artikkelin). Ja nämä mediat olivat The Times ja Maaseudun tulevaisuus! No, onneksi Suomessa Helsingin Sanomat korjasi asian ja taisi tehdä näin myös MTV3 uutiset. Mutta väärä info jäi maailmalle elämään.
Sen lisäksi että havaitsimme tutkimuksessamme rotueroja esim. siinä, miten itsenäisiä tai impulsiivisia rodut ovat (Junttila et al 2022), olimme aikaisemmin löytäneet eroja näissä ominaisuuksissa myös urosten ja narttujen välillä (Junttila et al 2021). Urokset ovat keskimäärit itsenäisempiä ja impulsiivisempia kuin nartut – mikä tosiaan selittää itseasiassa montaa asiaa. Oletko joskus saanut suosituksen kokeneemmalta koira ihmiseltä, että ota ensimmäiseksi koiraksi narttu? No tässä todennäköisin selitys asialle, sillä nämä kaksi ominaisuutta; impulsiivisuus ja suuri itsenäisyys näyttävät tuovan eniten haasteita koiranomistajan arkeen (Junttila et al 2024). Ihmisen kautta ongelmanratkaisu mahdottomassa tehtävässä ennusti helpompaa koulutettavuutta ja vähempää määrää hallintaongelmia. Ei ole yllätys, että esimerkiksi kultainennoutaja (suosituimpia perhekoiria) on kärkipäässä ihmiseen tukeutumisessa. Tämä on kuitenkin myös makuasia, sillä moni todellakin haluaa itsenäisen ja impulsiivisen koira (kuten minä nuorempana), ja vaikka ne luovat haastetta koulutukseen, siellä piilee usein sellainen kestävä työmyyrä, joka monissa harrastuslajeissa on mahtava kaveri ja oikein koulutettuna siellä podiumilla. Moni tehtävä tai harrastuslaji myös vaatii koiralta kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä sekä kykyä toimia ja ottaa riskejä sen erityisemmin pohtimatta vaaroja. Tällöin impulsiivinen ja itsenäinen rotu tai yksilö on erinomainen valinta.
Pentutestin kehitin kesällä 2016 aika pian varsinaisen testauksen alettua, kun tajusin, että pennun koulutuksessa tieto sen ominaisuuksista olisi superhyödyllinen. smartDOG PENTU onkin yksi suosituimpia testejä, ja ehkä jopa pienoisena yllätyksenä tuli pentutestin osioiden korreloiminen aikuisen käytöksen kanssa (Junttila et al 2025). Itse, testiä kehittäessä, ajattelin että testi palvelisi tietona siitä, miten koiran koulutusta suunnataan sen hetkisen ominaisuuksien perusteella, mutta siitä huolimatta testiosiot korreloivat aikuisen käytöksen kanssa.
Eli jo pentuna näkyy pysyviä piirteitä, kuten esim. impulsiivisuus ja sosiaalisuus ihmistä kohtaan. Pentuna impulsiivinen oli myös aikuisena arjessa impulsiivisempi ja kiihtyvämpi ja energisempi. Mahdottoman tehtävän osa-alueet muuttuvat jonkin verran pennusta aikuisuuteen siten, että ihmisen kautta ongelmanratkaisu lisääntyy, mutta pentuna hyvin itsenäinen näyttää olevan sitä myös aikuisenakin. Myös eleiden ymmärtäminen ja tilaan liittyvän ongelman ratkaisu näyttää olevan samanlainen sekä pentuna että aikuisena.
Vaikka alun perin en ajatellutkaan smartDOG testistä arkuutta tai rohkeutta mittavaa testiä, aika pian havaitsin, että itseasiassa selkeä pelokkuus / jännitys tulee esiin hyvin smartDOG testissä. Muutaman sekunnin kestävä vieraan testaajan tervehtiminen testin alussa korreloi arjessa osoitetun pelokkuuden kanssa sekä aikuisten osalta, mutta mikä mielenkiintoisinta, myös jo pennuilla. Eli uusi tilanne, vieras ihminen ja uudet testivälineet ovat niitä asioita mitä kohtaan koira saattaa osoittaa pelokkuutta, ja tämä näkyy selkeästi testin alussa aremmilla koirilla. Nämä asiat merkitään myös ylös ja tietokantaan, ja näissä näkyy myös rotujen välisiä eroja BreCossa. Onneksi hyvin pelokaskin koira rentoutuu yleensä ja innostuu testistä, ja tämä on ollut hienoimpia havaintoja, miten pelokas koira unohtaa kaiken jännityksen ja uppoutuu tehtävien ratkomiseen.
Kaikilla hienoilla yrityksillä on mahtavat viisi ja kymmenvuotisskenaariot. Minulla hieman hatarampi ja hitaampi tunnustelutahti, jossa intuitiolla ja ajoituksella on iso merkitys – tärkeintä on ollut saada selville, millä tavalla tutkitusti nämä testit korreloivat arjen kanssa. Tätä tietoa kun ei ole monestakaan nykypäivänä käytetystä testistä ja pidän sitä ensiarvoisen tärkeänä – mitä oikeasti testi kertoo vai kertooko mitään. Nyt tätä tietoa meillä on hyvin vaikuttavalla aineistokoolla, jossa on edustettuna hyvin paljon rotuja, ja myös harvinaisempia rotuja, sekarotuisia sekä suosittuja risteytyksiä.
Tulevaisuudessa suunnitelmissa on saada smartDOGia enemmän kansainväliseksi, ja uskon, että koiranomistajat myös muissa maissa saisivat hyötyä näistä testeistä, jo ihan koiran hyvinvoinnin kannalta. Vastaavanlaisia testejä ei siis ole tarjolla muualle tavallisille koiranomistajille, eli nämä ovat lajissaan täysin ainutlaatuisia. Italiaan on valmistunut ensimmäinen kansainvälinen lisenssitestaaja v 2025, ja Ruotsi ja Pohjoismaat olisivat seuraavaksi suunnitelmissa.
Tutkimuksen puolella seuraava artikkeli käsittelee ominaisuuksien periytyvyyttä, mistä rotueropaperi antoikin viitteitä (Jos rodut eroavat, taustalla on useasti periytyviä ominaisuuksia). Lisää muutakin tutkimusta olisi myös tarkoitus tehdä tulevaisuudessa, sillä kiinnostavia aiheita tässä meidän datassa on todella paljon!
Julkaisut:
Junttila, S. (2026): Dog related factors associated with canine cognitive test performance. Väitöskirja. https://helda.helsinki.fi/items/2c49f2cb-76a9-4fe6-bcf7-89bf3f3b2e44
Junttila, S., Valros, A., Mäki, K., & Tiira, K. (2025). Puppy (3–7-month-old) cognitive tests as predictors of adult dog cognition and behaviour. Applied Animal Behaviour Science, 286, 106599-. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2025.106599
Junttila, S., Valros, A., Mäki, K. & Tiira, K. (2024). Do Cognitive Traits Associate with Everyday Behaviour in the Domestic Dog (Canis familiaris)? Animal Behaviour. Doi: https://doi.org/10.1016/j.anbehav.2024.04.012
Kujala, M.V., Imponen, N., Pirkkala, A. et al. Modulation of dog–owner relationship and dog social and cognitive behavior by owner temperament and dog breed group. Sci Rep 13, 14739 (2023). https://doi-org.libproxy.helsinki.fi/10.1038/s41598-023-41849-0
Junttila, S., Valros, A., Mäki, K., Väätäjä, H, Reunanen, H., Tiira, Katriina 2022. Breed differences in social cognition, inhibitory control, and spatial problem-solving ability in the domestic dog (Canis familiaris). Sci Rep12, 22529 (2022). https://doi.org/10.1038/s41598-022-26991-5
Junttila, S.; Huohvanainen, S.; Tiira, Katriina. Effect of Sex and Reproductive Status on Inhibitory Control and Social Cognition in the Domestic Dog (Canis familiaris). Animals 2021, 11(8), 2448 https://doi.org/10.3390/ani11082448
Tiira, K., Tikkanen, A. & Vainio, O. 2020. Inhibitory control – important trait for explosive detection performance in police dogs? Applied Animal Behaviour Science. doi:10.1016/j.applanim.2020.104942