Tutkimuksemme koirien ääniarkuuden ja pelokkuuden geneettisestä taustasta on nyt julkaistu! Tutkimuksessamme löysimme sekä ääniarkuuteen että pelokkuuteen liittyviä geenialueita suomalaisilla saksanpaimenkoirilla. Tähän mennessä koirien käyttäytymiseen liittyviä geenialueita on löydetty hyvin vähän (yksi tutkimus pelokkuuteen vaikuttavista geeneistä), ja ääniarkuuteen löytömme on ensimmäinen.
Koirien ääniarkuus on vakava ongelma maailmanlaajuisesti – arvioit ääniarkojen koirien määrästä vaihtelevat 30% jopa 50%. Ääniarkuuden tiedetään periytyvän, mutta aikaisemmin tähän ominaisuuteen ei ole löydetty liittyviä geenialueita, vaikka tutkimusta aiheen ympärillä on ollut paljon. Tässä tutkimuksessa vertasimme yhteensä 91 ääniaran ja 210 äänivarman saksanpaimenkoiran genomia (GWAS). Mukana oli sekä käyttölinjaisia, näyttelylinjaisia sekä sekalinjaisia koiria. Ääniarkuus liittyi geenialueeseen koiran kromosomissa 20. Alueella sijaitsee erittäin mielenkiitoisia geenejä, muun muassa OXRT eli oksitosiinin tuotantoon liittyvä geeni, sekä kuuloon liittyviä geenejä kuten ATPB2 sekä GRM7.
Pelokkuuden tutkimuksessa mukana oli 80 pelokasta saksanpaimenkoiraa (pelkoreaktioita erityisesti vieraita ihmisiä ja uusia tilanteita kohtaan) ja 193 koiraa, jotka eivät osoittaneet pelkoa edellä mainituissa tilanteissa. Pelokkuuteen liittyvä geenialue sijaitsee kromosomissa 7 lähellä lokusta 18p11.2. Tämä geenilokus on aikaisemmin liitetty ihmisen psykiatrisiin sairauksiin.
Oleellista tutkimuksen onnistumisessa oli, että rodussa ei ole liian paljon ääniarkuutta tai pelokkuutta, toisin sanoen perinnöllistä vaihtelua löytyy molemmissa. Luotettavien kontrollien (ei ko ominaisuutta) löytyminen oli hyvin tärkeää. Vastasin tutkimuksessa koirien fenotyyppauksesta, eli käyttäytymisen määrittelystä, ja koirien keräämisestä tutkimukseen, ja haluankin henkilökohtaisesti kiittää lämpimästi erittäin aktiivisia saksanpaimenkoirien omistajia sekä rotuyhdistystä, joka kannusti omistajia mukaan tutkimukseen!
Tutkimuksessa löydettiin pelokkuuteen ja ääniarkuuteen liittyvät alueet genomista, jossa sijaitsee paljon geenejä. Seuraava vaihe on tässä tutkimuksessa tarkentaa aluetta, ja etsiä tarkalleen niitä geenejä, jotka vaikuttavat kyseisiin ominaisuuksiin.
Tutkimuksen voi ladata ilmaiseksi tästä.
Sarviaho, R, Hakosalo, O, Tiira, K, Sulkama, S, Salmela, E, Hytönen, M, Sillanpää, MJ & Lohi, H. 2019. Two novel genomic regions associated with fearfulness in dogs overlap human neuropsychiatric loci.Translational Psychiatry 9:18 https://doi.org/10.1038/s41398-018-0361-x.