Tämä postaus jatkaa sarjaa lyhyitä esittelyjä smartDOG testin tehtäväosioista, ja siitä mitä niistä tiedetään.

Looginen päättely on selkeästi yksi KOGNITIO testipaketin vaikeimpia tehtäviä, ja arkeen tämä tehtävä heijastui siten, että tutkimuksessamme tämän tehtävän ratkaisseet oppivat omistajansa mukana arjessa nopeammin (Junttila et al 2024). Testissä koiran on pääteltävä poissulkemisen kautta namin/lelun oikea sijainti. Moni koira valitsee aina esim. saman puolen astian tai sitten sen astian, jota nostetaan ja joka on siis tyhjä.  Vaikka koira valitsisi väärän astian, saa se aina namin/lelun kuitenkin siitä toisesta, eli se ei menetä palkkiota tässä tehtävässä. Koiran on siis valittava tehtävässä oleellinen vihje namin sijainnista. Keskimäärin 40% koirista ymmärtää tehtävän ja vain 9,5 % tekee osion ilman virheitä. Joillekin tämä taas tuntuu olevan lapsellisen helppo ”miksi valitsisin tyhjän astian, höh?” kun taas joillekin tämä on hyvin vaikea ja jopa ahdistava.  Rotujen välillä on myös selkeitä eroja, jotka näkyvät hyvin esim. BreCossa, eli smartDOG testidataan pohjautuvassa tietokannassa, jossa voi vertailla eri rotujen keskiarvoja eri osioissa https://smartdog.fi/breco/.

Kuten niin monessa osiossa, tässäkin on mielenkiintoista paitsi se tulos (ymmärsikö ja montako virhettä se teki), myös koiran käytös, kun alun helppo harjoittelu muuttuukin vaikeaksi. Koira saa palkkion myös väärästä valinnasta, ja osa porskuttaa aina iloisesti yhdelle ja samalla astialle – ihan sama, vaikka ei aina palkkiota saakaan ensimmäisenä valitusta astiasta, kunhan se nyt tulee jossain vaiheessa. Mielenkiintoista on kuitenkin ollut havaita, miten joillekin koirille se, ettei tehtävää ymmärräkään, onkin valtavan ahdistavaa. Palkkion saaminen sitten lopulta siitä toisesta astiasta (ei siis ensimmäisestä koiran valinnasta) ei merkitse enää paljoakaan näille koirille, koska virhe jo tapahtui ja osa kieltäytyy tai epäröi tehtävässä, huomattuaan ettei oikein tajua logiikkaa. Arjessa tämä on saattanut näyttäytyä motivaation suurena vaihteluna, koira on välillä innoissaan ja sitten jossain kohtaa koira tee mitään, eli passivoituu. Tämä saattaa näkyä, vaikka koiraa ei millään tavalla rangaista väärästä tai passiivisuudesta. Osa koirista taas saattaa kiihtyä paljon kun ei ymmärrä, ja osa, kuten oma labradori Tauno, pyytää apua testaajalta havaittuaan, ettei oikein osaa tehtävää, sen sijaan että tekisi mitään valintaa.

Äärimmäisen mielenkiintoista on pohtia, miten paljon arjessa tai koulutuksessa koiran aivojen palkkioalue oikeasti aktivoituu, kun annamme sille namin tai palkkion, etenkin tehtävässä jossa koira ei ymmärrä tehtävää…?

Onko koirilla tunnollisuus-persoonallisuuspiirrettä? Väitän, että koirilta löytyy myös, mutta kuten ihmisillä, sen vahvuus vaihtelee hyvinkin paljon koirien välillä. Pienelle osalle koirista on valtavan tärkeää ymmärtää tehtävän säännöt, ja tehdä oikein. Toisille – noh, kunhan saa herkun!

Koulutuksellisesti tämä on myös mielenkiintoinen testi, jossa osa niistä koirista, joille tehtävä on helppo, turhautuvat arjessa saman asian toistoista. Nopealle oppijalle saman asian toistaminen saattaa saada koiran varioimaan juuri oppimaansa tai tylsistymään. Tämän tehtävän ratkaiseminen ei myöskään korreloinut arjessa esimerkiksi koulutuksen helppouden kanssa tai ongelmien vähyyden kanssa – pelkkä asioiden nopea ketjuttaminen, ja oppiminen kun ei aina ole pelkästään hyödyllistä, sillä koira oppii koko ajan, ja saattaa nopeasti yhdistää asioita mitä et koskaan sen toivonut oppivan.