Tämä postaus jatkaa sarjan lyhyitä esittelyjä smartDOG testin tehtäväosioista, ja siitä mitä niistä tiedetään. Kolmantena esittelyyn tulee sylinteriosio, jossa testataan koiran impulsiivisuutta. Tätä sylinteritestiä on käytetty laajalti eri eläinlajeilla tutkimaan yksilön impulsiivista käytöstä, ja tällä hetkellä se näyttää kohtuullisen hyvin korreloivat koirilla nimenomaan arjessa osoitetun impulsiivisuuden kanssa (Junttila et al 2024).
Alkuun koira opetetaan ottamaan peitetyn sylinterin sisältä (jommastakummasta avoimesta päästä) herkku. Tämän yleensä koira oppii suhteellisen nopeasti (yleensä) – toki pennulla oppiminen on yleensä hieman hitaampaa kuin aikuisilla. Varsinaisessa testiosuudessa sylinteri onkin läpinäkyvä, ja tässä osiossa katsotaan, ottaako koira herkun/lelun kuten se äsken oppi (eli aukosta), vai aiheuttako näkyvä palkkio sen, että koira pyrkii toistuvasti tavoittelemaan plexin läpi palkkiota. Tämä on selkeästi yhteydessä koiran kiihtymystasoon, mitä kiihtyneempi koira on, sen enemmän ”arviointivirheitä” eli kosketuksia plexiin tulee.
Uusimmat tutkimustuloksemme näyttävät, että mitä impulsiivisempi koira testissä, sen impulsiivisempi se on myös kotona arjen eri tilanteissa (omistajan arvioimana). Jopa PENTU testin sylinterin tulos ennustaa jonkin verran aikuisen koiran käytöstä arjessa, mikä oli todella yllättävä tulos, eli taipumus kiihtyä positiivisesti ja innostua saattaa näkyä jo keskimäärin viiden kuukauden ikäisellä pennulla (Junttila et al 2024). Sylinteritesti on tällä hetkellä yksi harvoista validoiduista (arjen käyttäytymisen kanssa korreloivista) menetelmistä arvioimaan koiran impulsiivisuutta, mutta ei sekään toki aina kerro absoluuttista totuutta. Toisinaan arjessa hyvinkin impulsiivinen koira malttaa sylinterissä kiertää aukolle, eli saa numeerisesti ”hyvän itsehillinnän” tuloksen.
Sylinteritestissä impulsiivinen koira on yleensä myös aktiivinen, mutta kaikki aktiiviset koirat eivät todellakaan ole impulsiivisia. Sylinteritestissä impulsiiviset koirat ovat yleensä myös kohtuullisen rohkeita ja saattavat ottaa enemmän riskejä, ja urokset ovat keskimäärin narttuja impulsiivisempia. Impulsiiviset koirat innostuvat helposti, joten motivointi koulutuksessa ei yleensä ole vaikeaa. Haittapuoli impulsiivisuudesta saattaa tulla kiihtymisen ja vireen tasossa – nimittäin oppiminen saattaa hidastua, mikä vire on kovin korkealla uuden asian oppimistilanteessa. Mikäli tällaista koiraa vielä kiihdytetään treenitilanteessa entisestään, saattaa koiran suoritus/oppiminen huonontua selkeästi. Omistajat olivat raportoineet testissä impulsiivisten koirien oppivan hieman hitaammin, ja hieman haittaavan myös koulutettavuutta ja hallinnan rakentamista. Koiran koulutettavuuteen vaikuttaa kuitenkin paljon muitakin ominaisuuksia, yhtenä suurimpana yhteistyöhalukkuus/itsenäisyys (jos enemmän myöhemmin). Hankalin kombo hallinnan rakentamisen kannalta näyttää olevan voimakas impulsiivisuus (positiivinen kiihtyminen) yhdistettynä suureen itsenäisyyteen.
Aikaisempi tutkimuksemme poliisin räjähdekoirilla osoitti, että impulsiivisesti sylinteritestissä käyttäytyvät suoriutuivat huonommin räjähdekoirien tasotestissä. Nenätyö tarvitsekin suhteellisen rauhallisen vireen, ja voi olla, että impulsiivisimmat koirat ovat koko ajan hyvin korkeassa (positiivisessa) vireessä, mikä puolestaan haittaa haistelutyön tarkkuutta. Monessa paikassa impulsiivisuus on kuitenkin eduksi – kun ei ole aikaa pohtia riskejä ja nopeat päätökset kannattavat (esim. suojelu, metsästys).
Impulsiivisuus on myös aikaisempien tutkimusten perusteella periytyvä ominaisuus, mutta koiran impulsiivisuuteen tiedetään vaikuttavan myös omistajan persoonallisuus. Ketään tuskin yllättää, että rodut eroavat tässä ominaisuudessa, sillä eri roduissa tavoitellaan erityyppistä käytöstä (esim malinois vs kultainennoutaja). Lähtökohtaisesti monet yleisimmistä työkoiraroduista (malinois, saksanpaimenkoira ja labradori) ovat keskivertoa impulsiivisempia, kun taas esimerkiksi kultainennoutaja, yleinen perhekoira, omaa usein hyvin itsehillinnän. Tottakai poikkeuksia löytyy aina.
Mikäli haluat lisää tietoa impulsiivisuudesta ja reaktiivisuudesta, ja siitä miten ne eroavat, tämän luennon tallenne kannattaa ostaa (tallenne 4.5.2026 luennosta)
Viitteet:
Junttila, S., Valros, A., Mäki, K. & Tiira, K. (2024). Do Cognitive Traits Associate with Everyday Behaviour in the Domestic Dog (Canis familiaris)? Animal Behaviour. Doi: https://doi.org/10.1016/j.anbehav.2024.04.012
Junttila, S., Valros, A., Mäki, K., Väätäjä, H, Reunanen, H., Tiira, Katriina 2022. Breed differences in social cognition, inhibitory control, and spatial problem-solving ability in the domestic dog (Canis familiaris). Sci Rep12, 22529 (2022). https://doi.org/10.1038/s41598-022-26991-5
Junttila, S.; Huohvanainen, S.; Tiira, Katriina. Effect of Sex and Reproductive Status on Inhibitory Control and Social Cognition in the Domestic Dog (Canis familiaris). Animals 2021, 11(8), 2448 https://doi.org/10.3390/ani11082448
Tiira, K., Tikkanen, A. & Vainio, O. 2020. Inhibitory control – important trait for explosive detection performance in police dogs? Applied Animal Behaviour Science. doi:10.1016/j.applanim.2020.104942