Syksyllä 2020 järjestimme SmartDOG Oy:n ja Jyväskylän yliopiston yhteisen tutkimuskyselyn, jossa tarkoituksena on tutkia koiran ja ihmisen vuorovaikutusta sekä koiran ja ihmisen luonteenpiirteiden yhteensopivuutta tieteellisillä tutkimusmenetelmillä. Kyselyssä kartoitettiin koiranomistajan omia luonteenpiirteitä ja elämäntilannetta erilaisilla kysymyksillä ja väittämillä, ja näitä kyselytietoja on yhdistetty SmartDOGin tietoihin koirien luonteenpiirteistä ja kognitiivisista ominaisuuksista.
Saimme yhteensä yli 650 vastausta, valtavan suuret kiitokset aktiivisuudestanne! Kerättyä kyselyaineistoa käytettiin lukuvuonna 2020-2021 kahdessa psykologian alan pro gradu –opinnäytetyössä. Kesän mittaan saimme ensimmäiset tutkimustulokset valmistuneiden gradujen myötä. Kyseiset työt eivät ole vielä vertaisarvioituja eli tarkemman tieteellisen seulan läpikäyneitä tutkimuksia, vaan opinnäytetöitä, joiden avulla opiskelijat opettelevat tieteellistä tutkimusta, ja siten ne voivat vielä sisältää jonkinasteisia virheitä. Joka tapauksessa kyseessä on ensimmäiset alustavat tulokset aineistosta, jatkamme tutkimustyötä aineiston parissa vielä seuraavat vuodet.
Vaikuttaako omistajan persoonallisuus koiran kognitiivisen testin tuloksiin?
Koira-omistaja-suhteeseen näyttää vaikuttavan omistajan persoonallisuus sekä myös koiran itsehillintä
Imposen ja Pelliccionin tutkimuksessa tarkasteltiin myös omistajan ja koiran ominaisuuksien vaikutusta suhteen laatuun sekä omistajan temperamentin vaikutusta koiran käyttäytymiseen. Koirista tarkasteltiin kahta smartDOG testin osa-aluetta: itsehillintää (sylinteritestissä) sekä ongelmanratkaisustrategiaa (mahdoton tehtävä). Koira-omistaja-suhteeseen näyttää vaikuttavan ennenkaikkea omistajan persoonallisuus sekä jonkun verran myös koiran itsehillintä. Mitä korkeampi itsehillintä koiralla (sylinteritesti) oli, sitä paremmaksi tunneside koiraan koettiin.
Omistajan tunnesiteellä koiraan oli voimakas yhteys negatiivisen affektiivisuuden sekä aisti- ja tunneherkkyyden kanssa: mitä korkeammat pisteet omistaja sai negatiivisen affektiivisuuden sekä aisti- ja tunneherkkyyden faktoreista, sitä paremmaksi arvioitiin tunneside koiraan. Negatiivisesta affektiivisuudesta korkeita pisteitä saavat ovat erityisen taipuvaisia kokemaan esimerkiksi surua ja pelkoa ja näille ihmisille koira voi olla tärkeä tuki ja tunne-elämää vakauttava tekijä. Korkeita pisteitä aisti- ja tunneherkkyydestä voivat olla ovat herkempiä lukemaan koiran eleitä ja vihjeitä sekä aistimaan myös koiran ja tämän kanssa käydyn vuorovaikutuksen.
Omistajan tahdonalaisen itsesäätelyn ja tunnesiteen välillä oli voimakas negatiivinen yhteys: mitä korkeampi itsesäätely koiranomistajalla oli, sitä huonommaksi tunneside arvioitiin. Korkean tahdonalaisen itsesäätelyn omaava omistaja osaa säädellä omia tunnereaktioitaan ja käsitellä niitä itsenäisesti, jolloin ulkopuolisen tuen merkitys on vähäisempää. Tällöin koiran rooli tukemisessa ei ehkä ole niin tärkeä.
Se, koetaanko koira ylipäätään rasitteena, näytti olevan yhteydessä myöskin voimakkasti omistajan persoonallisuuteen, mutta myös hieman koiran itsehillintään sekä taustatekijöihin (omistajan ikä, koiran sukupuoli ja koirien lukumäärä taloudessa). Mitä korkeammat pistemäärät koiranomistajalla oli ulospäinsuuntautuneisuudessa ja tahdonalaisessa itsesäätelyssä, sitä vähemmän koira koettiin rasitteeksi. Myös koiran itsehillinnän ollessa korkea, koira koettiin vähemmän rasitteeksi. Iäkkäämmät sekä useamman koiran omistajat kokivat koiransa rasitteeksi vähemmän kuin nuoremmat tai vain yhden koiran omistajat.
Koiran eleidenlukukyky tai ongelmanratkaisustrategia eivät vaikuta siihen, koetaanko koira rasitteena
Pikkalan tutkimuksessa tarkasteltiin ovatko smartDOG testituloksista koiran eleiden lukukyky tai mahdottoman tehtävän ongelmanratkaisutyyli (itsenäinen/apua pyytävä) yhteydessä siihen, koetaanko koira rasitteena. Tässä katsottiin myös erilaisten taustatekijöiden ja omistajan persoonallisuuden mahdollista yhteyttä siihen, koetaanko koira rasitteena. Tutkimuksessa havaittiin, että koiranomistajan voimakkaampaan kokemukseen koirasta rasitteena olivat yhteydessä heikompi arkityytyväisyys, heikompi tunneside koiraan, narttukoiran omistaminen, koiranomistajan nuorempi ikä sekä talouden koirien pienempi lukumäärä. Koiran eleidenlukukyky tai ongelmanratkaisutyyli (itsenäinen/ihmiseen tukeutuva) eivät olleet yhteydessä kokemukseen koirasta rasitteena. Sen sijaan näiden kognitiivisten ominaisuuksien välillä havaittiin yhteys siten, että taitavammin ihmisen eleitä lukevat koirat suosivat todennäköisemmin ihmiseen tukeutuvaa ongelmanratkaisutyyliä. Vastaavasti ihmisen eleitä heikommin lukevat koirat suosivat itsenäistä ongelmanratkaisutyyliä.
Opinnäytetyöt ovat kokonaisuudessaan luettavissa tiivistelmineen:
Imponen N, Pelliccioni A (2021): Ihmisen ja koiran ominaisuudet koira-omistajasuhteessa
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77499
Pirkkala A (2021): Koiran omistamisen rasitteet: taustatekijät ja yhteydet koiran sosiaaliseen kognitioon
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76448