TUTKIMUS EI MITANNUT KOIRIEN ÄLYKKYYTTÄ - KUN TIETEEN POPULARISOINTI MENEE METSÄÄN

Oletko törmännyt uutisointiin, jossa virheellisesti väitettiin suomalaisten tutkijoiden laittaneen koirarotuja älykkyysjärjestykseen? Tämä uutisointi on hyvä esimerkki siitä, miten tieteen popularisointi voi joskus mennä pahastikin pieleen, mikäli toimittajat kopioivat toisen median uutisen siihen juurikaan itse paneutumatta.

Rotujen erot saattavat kertoa ominaisuuksien perinnöllisyydestä

Mitä me oikeasti tutkimme: tutkijat vertailivat koirarotujen kognitiivisia ominaisuuksia smartDOG-testipatteriston avulla selvittääksemme, onko rotujen välillä ylipäänsä eroja näissä ominaisuuksissa. Eroja löytyi muutamissa ominaisuuksissa, kuten impulsiivisuudessa ja ihmisen eleiden ymmärtämisessä, mutta ei kaikissa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että mm. impulsiivisuus, ihmisen eleiden lukukyky sekä ihmiseen tukeutuvuus / katse ihmiseen olisivat jossain määrin perinnöllisiä ominaisuuksia koirilla. Nykyisen tutkimuksen tulos tukee tätä havaintoa.

Toiseksi, tutkijat ehdottavat, että jalostusvalinnat saattavat olla erilaisia eri roduissa, joiden käyttötarkoitus on erilainen. Jalostuksessa saatetaan suosia sellaista kultaistanoutajaa, joka mielellään pyytää apua ihmiseltä (optimaalinen strategia perhekoiralle)  - kun taas  työkoiralta, kuten saksanpaimenkoiralta tai malinoisilta, saatetaan vaatia itsenäistä työskentelyä ongelmien parissa. Aineistoksi (1002 koiraa) valikoituivat ne rodut, jotka olivat ahkerimmin käyneet smartDOG-testeissä – tutkijat eivät suinkaan valinneet rotuja tutkimukseen älykkyyden tai minkään muunkaan ominaisuuden perusteella.

Älykkyyspisteet – toimittajan omat laskelmat lähtivät laukalle

Mitä tästä uutisointiin: Uutisointi tutkimuksesta oli kuitenkin toisenlaista, ja sen evoluutio eri medioissa oli rikkinäisen puhelimen kaltaista. Kaikki alkoi The Telegraphin (linkki juttuun jos verkossa) toimittajan laskemista ”älykkyyspisteistä”, joita toimittaja laskeskeli jokaiselle rodulle hieman mielivaltaisesti, ottaen mukaan mm. tehtävän, jota ei voi arvioida hyvä/huono asteikolla – vähän kuin arvioisi, että päärynä on omenaa parempi. Näin uutisointiin saatiin klikkiotsikoksi ”älykkyysjärjestys” eri roduille. Minkäänlaisia älykkyyspisteitä tutkimuksessa tai smartDOG-testeissä ei kuitenkaan lasketa. Rotujen järjestäminen minkäänlaiseen älykkyysjärjestykseen ei olisi muutenkaan ollut relevanttia, koska mukana oli vain muutama rotu, ja siten ei millään tavalla kattava otos kaikista maailman koiraroduista.

Malinois on erittäin vaativa koirarotu kokeneellekin

Virheellinen uutisointi nosti belgianpaimenkoira malinoisin älykkäimmäksi koiraroduksi. Pahin, mikä tästä klikkiotsikosta voi seurata, on belgianpaimenkoira malinoisin suosion kasvaminen kodeissa,  joilla ei ole resursseja pitää näin vaativaa rotua. Malinois on hyvin suosittu poliisikoira – ja siihen on syynsä. Aktiivinen, paljon tekemistä vaativa, nopeasti reagoiva ja helposti kiihtyvä malinois on toisinaan haasteellinen rotu kokeneellekin ohjaajalle. Malinois oli tosiaan tutkimuksessa taitava ratkomaan ongelmia ja lukemaan ihmisten eleitä, mutta sillä oli myös monia sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä haastavan lemmikin.

Älykkyyttä on monenlaista

Älykkyys ja kognitio sisältävät useita osa-alueita, ja vaikka yksittäinen koira olisi kehno tietynlaisissa tehtävissä, se saattaa olla hyvinkin pätevä jossakin toisessa taidossa. Koira saattaa esimerkiksi olla erittäin taitava lukemaan ihmisten eleitä, mutta hidas ratkaisemaan itsenäistä ongelmanratkaisua vaativia tehtäviä. Älykkyys ei ole yhtä kuin koulutettavuus tai tottelevaisuus, vaan ”älykäs” koira saattaa olla itse asiassa hyvinkin haastava lemmikki, kun taas heikosti ongelmia ratkova koira voi olla huomattavan helppo koulutettava.